Astrid Thors, RKP, toteaa uusimmassa haastattelussaan, että populistipuolueet vaikeuttavat enemmistöhallituksen syntyä Euroopassa. Yksi syy, miksi nyt Suomessakin on varmasti nyt ollut vaikeaa koota enemmistöhallitusta, ikävä kyllä.

Tässä myös ulkoasiainministeriön uusinta tiedotetta populismista Euroopassa:

Mediakatsaukset, 17.5.2011

Perussuomalaiset ja muita eurooppalaisia populistipuolueita Luxemburger Wort -lehden katsauksessa

Perussuomalaiset olivat mukana Luxemburger Wort -lehden katsauksessa, jossa pohdittiin kansallismielisten puolueiden nousua eri EU-maissa. Puolueen vaalivoittoa pidetään uutena ongelmana EU:lle. Populistipuolueiden nousun syyksi katsotaan identiteettikysymyksen esiintulo.

Perussuomalaiset ovat pysyneet esillä Luxemburgin mediassa vaalien jälkeenkin, pääasiassa lyhyissä viittauksissa, joissa puolue useimmiten niputetaan yhteen muissa EU-maissa toimivien äärioikeistolaisten puolueiden kanssa.

Luxemburger Wort -lehdessä pohditaan 9. toukokuuta populistipuolueiden nousua Euroopassa. Luxemburgissa varsinainen kansallismielinen puolue puuttuu, vaikka demokratialiike ADR sen asemaan pyrkiikin. Perussuomalaiset ja sen vaalivoitto nähdään uutena ongelmana EU:lle. Kansallismielisten puolueiden tilannetta kartoitetaan muutamassa muussa EU-maassa, mm. EU:n nykyisessä ja tulevassa puheenjohtajavaltiossa. Populistipuolueiden nousun syyksi katsotaan identiteettikysymyksen esiintulo.

Tilanne Luxemburgissa

Populistipuolueiden tilannetta peilataan ensin Luxemburgiin, jossa ilmiö ei ole lainkaan niin voimakas kuin useissa Euroopan valtioissa; Luxemburgin ADR-puolue pyrkii saamaan kuitenkin populistipuolueen aseman puoluekentässä. Lehti lainaa Luxemburgin yliopiston professoria Philippe Poirieria, joka katsoo että kyse on identiteettikysymyksestä. Vuosikymmeniä kestäneen rauhanajan jälkeen ihmiset alkavat miettiä, mitä oma kansalaisuus merkitsee. Poirierin mukaan perinteiset puolueet ovat jättäneet identiteettikysymyksen käsittelemättä ja äärioikeistolaiset puolueet kuten Ranskan Front National ovat reagoineet tähän.

Luxemburgin ADR-puolue vastustaa kyllä esimerkiksi Turkin EU-jäsenyyttä, mutta Eurooppa-skeptisyys on saanut puolueessa jalansijaa vain vähän. Esimerkiksi vuonna 2004 puolue kannatti avoimesti EU:n perustuslakiuudistusta, mutta päätti myöhemmin ottaa ”neutraalin” kannan. Kaiken kaikkiaan puolueen linjaa Eurooppa-politiikassa ei voi pitää kovin johdonmukaisena.

Euroopan populistipuolueet

Muista Euroopan maista populistipuolueita esitellään Suomesta, Unkarista, Puolasta, Italiasta ja Belgiasta.

Timo Soinin perussuomalaisista kirjoitetaan melko kovin sanoin. Juttu on otsikoitu ”Suomen vaalit ravistelivat EU:ta” ja siinä todetaan, että ”aivan kuin EU:lla ei olisi tarpeeksi kriisejä ratkaistavanaan, kun Suomen eduskuntavaalit toivat sille kaksi uutta ongelmaa: pohjoiseurooppalaisten ulkomaalaispolitiikan ja Etelä-Euroopan maiden rahoitusongelmat”. Perussuomalaisten vaalivoiton takia rahoituspaketeista on todennäköisesti neuvoteltava uudestaan.

Luxemburger Wort selvittää tilannetta myös EU:n nykyisessä puheenjohtajavaltiossa Unkarissa ja puheenjohtajuuskautensa 1. heinäkuuta aloittavassa Puolassa. Unkarin Fidesz-puoluetta ja Puolan PiS-puoluetta yhdistää kansallismielinen ideologia. Fidesz aiheutti Unkarissa skandaalin Unkarin puheenjohtajuuskauden aluksi kaventamalla lehdistönvapautta rajusti, ja Puolassa kehitys on ollut samansuuntaista.

Lisäksi selvitetään Italian puoluekarttaa; varsinaista kansallismielistä puoluetta ei ole, vaan pääministerin johtama Popolo della Libertà on oikeastaan vaaliliitto, jonka ”ohjelma on Berlusconi itse”. Lähinnä populistipuolueita on Lega Nord, jolla on ulkomaalaisvihamielinen asenne, mutta jonka tärkein tavoite on Italian pohjoisen ”Padanian” tasavallan perustaminen.

Belgiassa taas flaaminkielisen alueen uusnatsien inspiroima Vlaams Belang on vahvoilla, ranskankielisen alueen Front National jää hyvin pieniin kannatuslukuihin.

Toimittaja Jakub Adamowicz toteaa kommentissaan, että perinteiset puoluekartat alkavat olla menneisyyttä useimmissa Euroopan maissa. Globalisaatio on johtanut identiteettikysymyksen esiintuloon. Toimittajan mukaan EU:n tasolla identiteettikysymys on asetettava myönteiseen valoon, eristäytyminen on vaarana. Perinteisiä puolueita tarvittaisiin taas.