Eduskunnassa on tehty aloite sukupuolineutraalin avioliiton puolesta. Aloitteen ajankohta eduskunnan palattua juuri kesälaitumilta on mielenkiintoinen. Kristillisdemokraattien vaalikampanjoinnissa ek-vaaleissa 2011 sukupuolineutraalin avioliiton vastustaminen oli keskeisellä sijalla ja sitä sen takia myös kritisoitiin. Kuitenkin tälläkin oli oma tarkoituksensa ja tarkoitus oli saattaa suomalainen perhepolitiikka sille tasolle, joka mielestämme vastaa lapsen oikeuksia ja perheiden hyvinvointia, koska siitähän viime kädessä on kysymys.
Yksittäiset asiat ovat osa laajempaa kokonaisuutta. Jos eduskuntaan valituilla kansanedustajilla on näin kiire saada sukupuolineutraali avioliitto läpi, vaikka hallitusneuvottelut olivat kiperät ja niissä jouduttiin tekemään paljon kompromisseja kuuden erilaisen puolueen näkemysten yhteensovittamiseksi, niin herää kysymys, mikä arvojärjestys näillä kansanedustajilla on?
Eripuran aiheuttaminen hallituspuolueiden välille ei rakenna ketään ja eduskunta istuu vain neljä vuotta, jonka jälkeen sen kokoonpano taas muuttuu, joten mikään kiire ei luulisi olevan. Ensimmäiset asiat ensiksi. Uusi hallitus on joutunut kohtaamaan monia haasteita, joista yhtenä suurimmista velkataakkamme. Lisäksi suomalaiset tahtoivat PS:n kautta politiikkaamme muutosta, ilmiöhän oli varsin näkyvä, joten sekin täytyisi minun mielestäni ottaa huomioon.
Valtakunnan politiikassa vain tietyt asiat näyttävät saavan mediahuomiota. Oma huoleni on ollut esim. mielenterveysongelmaiset, joiden tilanne on ollut huononemaan päin sitten 1990-luvun, jolloin oli käynnissä yksi suomalaisen sosiaalipolitiikan rajuimmista rakennemuutoksista, jota arkikielellä voisi kutsua mielisairaanhoidon alasajoksi. Tämä alasajo jatkuu edelleen. Esimerkiksi Espoossa avohoidon sanotaan lisääntyvän nuorten psykiatrissa ja laitoshoitopaikkoja puretaan. Huolestuttavasti tämä kehitys näyttää kuitenkin historian valossa siltä, ettei purettujen laitospaikkojen tilalle tulekaan mitään. Historialla kun on taipumus toistaa itseään.
Yksi tärkeimmistä asioista niin mielenterveysongelmien kuin perheongelmienkin ehkäisyssä onkin hyvä perhepolitiikka. Siitä ei voi säästää, muuten jälkikustannukset nousevat huomattavan korkeiksi. Pitkän tähtäimen ajattelulla oikeasti säästää. Asioiden tärkeysjärjestykseen saattamisella myös. On erittäin outoa, että Suomen kansanedustajat käyttävät työaikaansa mielestäni toissijaisten asioiden hoitoon näin hallituksen alettua toimintakautensa. Se ei varmastikaan herätä luottamusta jo valmiiksi monilla päättäjiin pettyneillä ihmisillä.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------
Linkit:
www.maria.rajakari.palvelee.fi
"Avioliittolain muuttamista vauhditetaan hallituksen kärkinimillä"
Tule tukemaan suomalaisia perheitä ja suomalaista perinteistä perhekäsitystä:
Tutustu:www.properhe.com
Lue myös:"Avohoito lisääntyy nuorten psykiatriassa Espoossa"
sekä:
"Sieluiltaan rikki ammutut" ja "Mielenterveysongelmaisten laitoshoito EHDOTTOMASTI säilytettävä"
Kommentit